Blogi

Helsingin diakoniatyöntekijät: Eriarvoistava politiikka lopetettava

Me Helsingin seurakuntien diakoniatyöntekijät olemme huolissamme Suomessa viime vuosina toteutetusta leikkauspolitiikasta. Näemme työssämme sen vaikutukset ihmisten arkeen, toimeentuloon ja tulevaisuudenuskoon.

Yhä useampi työssäkäyvä ei tule toimeen palkallaan ainakaan Helsingissä. Pienituloisen on tehtävä valintoja välttämättömyyksien välillä: jätänkö vuokran maksamatta, jotta voin ostaa lääkkeet? Onko varaa bussilippuun, kahden euron deodoranttiin tai muuhunkin ruokaan kuin Hurstin ja Myllypuron leipäjonojen ruokiin? (lisää…)

Hallituskriisi on ohi – Kansan kriisi jatkuu

Suomalaisen politiikan kentällä on saatu seurata lähihistorian kovinta teatteria. Huikeita näyttelijäsuorituksia, uskomattomia juonenkäänteitä, jännitystä, draamaa, pettymystä.

Ensin hallitus järjesti kriisin, joka ei ollut kriisi. Sitten keksittiin vaihtoehto, joka ei ollut vaihtoehto. Nyt maamme johdossa istuu puolue, joka ei ole puolue, uudessa hallituksessa joka ei ole uusi. (lisää…)

Vaadimme avointa ja oikeudenmukaista politiikkaa

Blogisti: Mira-Veera Auer on PAMin Valtuuston jäsen, Vasemmistoliiton Valtuuston jäsen ja työläisaktivisti

 

Kansanliikkeen tarkoitus on vastustaa hallituksen yhteiskunnan köyhimpiin kohdistuvaa kurjistamis- ja leikkauspolitiikkaa sekä etsiä sille vaihtoehtoja.

Liike kokoaan valtavan määrän eri puolueista ja järjestöistä, kansasta ihmisiä saman katon alle, samalle torille, samaan keskusteluun miettimään ratkaisua ja vaihtoehtoisia toimia nykyiselle politiikalle. Olemme joukkona esimerkki siitä, ettei hallituksen politiikalla ole luottamustamme. Me olemme myös osana eurooppalaista vasemmistolaista liikehdintää jossa me kansalaiset vaadimme modernia, avointa ja oikeudenmukaista politiikkaa.

Tarvitsemme tuoretta ajattelua etsimään sosiaalisesti oikeudenmukaista politiikkaa tuottavaa yhteistyötä, jolla saamme järjestäytyneesti vietyä tavotteitamme ja ajatuksiamme yhteiskunnassa käytäntöön.

Nykyisenlainen politiikka, jota istuva hallitus harjoittaa on menettänyt oikeutuksensa. Näemme kokoajan merkittäviä uudistuksia ja muutosehdotuksia, jotka on valmisteltu sekavalla kaavalla eikä niistä käydä kunnollista kansalaiskeskustelua.

Suomessa hyvinvointi valtiossamme ei koske kaikkia. Nykyhallituksen harjoittamaa konservatiivista ja köyhille vihamielistä politiikkaa on harrastettu niin kauan, että se näkyy meidän köyhien nuorten arjessa jo. Köyhyys periytyy yhä edelleen.

Oman alani pienipalkkaiset työntekijät elävät köyhyysrajan alapuolella, käyvät leipäjonoissa, raatavat raskaissa töissä ylipitkiä viikkoja ja kävelevät eläkkeelle päästyään suoraan sosiaalitoimiston ovelle.

Koulutus ei ole Suomessa edes toisella asteella ammattia hankittaessa maksutonta vaikka olemmekin olleet ylpeitä yhdenvertaisista mahdollisuuksista opiskella. Nyt nähtävät leikkaukset asettavat monien opiskelumahdollisuudet suorastaan kriisiin. Tällainen politiikka tulee pitkäjänteisesti todella monipuolisesti kalliiksi.

Vaikka järjestäytynyt työväenliike antautui se ei tarkoita, että työläiset antautuivat. Joukkovoima on kanava, jonka kautta työläiset voivat näyttää mitä ajattelemme eliitin sopimuksista. Korostan, eliitillä ei ole kuin ruutupaperia allekirjoituksineen mikäli työläiset eivät sopimusta hyväksy. Suomessa lait on tehty muutettaviksi. Sipilä ja kumppanit menettävät alistavat lakinsa mikäli niillä ei ole kansan hyväksyntää. Kaikki sopimukset voidaan perua. Se on osa oikeusvaltioperiaatteitamme.

Talousjohtajien mukaan EK(!) epäonnistui yritysten aseman parantamisessa

joukkovoima_blogi_27-2016

60 suuren ja keskisuuren suomalaisyhtiön talousjohtajaa ovat arvioineet, että kilpailukykysopimuksella (kiky) on pienet tai olemattomat vaikutukset heidän edustamiensa yritysten kannalta niiden kilpailukykyyn. Kuten todellisuudessa iso osa palkansaajista, myös talousjohtajat pitävät kikyä epäonnistuneena. Heidän mukaan yritykset tulevat jatkamaan irtisanomisia, vaikka liikevaihto ja maan talous luultavasti kasvavatkin.

Rainmakerin tekemän talousjohtajabarometrin mukaan maan hallitus epäonnistui kikyssä. Oikeasti kyseessä on heidän edunvalvontajärjestönsä Elinkeinoelämän keskusliiton epäonnistuminen. Maan hallitus on toteuttanut käytännössä EK:n ohjeita ja tavoitteita erittäin säntillisesti. Silti talousjohtajat syyttävät ennemmin hallitusta kuin kritisoisivat EK:ta.

EK on kerta toisensa perään väittänyt, että työllisyys kasvaa, kunhan vain työvoimakustannukset poljetaan maan rakoon, mutta talousjohtajat ovat eri mieltä. Vaikka palkansaajien asema heikkenee erittäin merkittävästi suurista tulonsiirroista johtuen, se ei paranna yritysten kilpailukykyä. Ei, vaikka kaikki tulonsiirrot pienentävät työnantajien kustannuksia. Kykyä maksaa omistajille suurempaa osinkoa se sen sijaan tullee lisäämään.

Onko EK siis onnistunut ajamaan ”kansakunnan edun” nimissä muutamien yhtiöiden suuromistajien etuja, joita eivät edes sen merkittävimpien jäsenyritysten talousekspertitkään pidä yritysten toiminnan kannalta järkevänä? Miksi EK:n toimintaa ei kritisoida yleisesti laajemmin? Miten tämä kansakunta onnistutaan yhä uudelleen ja uudelleen valehdellen saamaan ”yhteisiin talkoisiin”, joilla rahat ohjataan todellisuudessa vain harvojen käsiin? Näyttää siltä, että raha ratkaisee. Se kenellä on sitä paljon, saa myös päätöksenteossa äänelleen aivan toisen painon.

Suomalaista ostovoimaa parantamalla voidaan luoda vakautta ja työllisyyttä. Luomalla mahdollisuudet hyvään koulutukseen, työhön, toimeentuloon ja terveyteen takaamme, että maamme jatkaa menestymistä hyvinvointivaltiona myös pitkälle tulevaisuudessa. Rahoitusta hyvinvointivaltion ylläpitämiseen on saatavissa esimerkiksi tukkimalla verovuodot kansantaloudessa.

Kilpailukykysopimuksella viedään keskituloiselta noin 1 500 € vuodessa. Se on suoraan pois kulutuksesta ja toisaalta kolmen hengen pienyritys ei kykene työllistämään yhtäkään uutta työntekijää säästäessään vuodessa alle 5 000 €. Suuryritysten säästöt sen sijaan lasketaan miljoonissa, jotka taas on mahdollisuus tulouttaa, ainakin ilman vahvaa työpaikkatason toimintaa, suoraan yrityksen omistajille. Näin rikkaat jälleen rikastuvat.

Kansalaisliike Joukkovoiman mielenosoitus 3.9. kohdistaa mielenosoituksen merkittävin osin Elinkeinoelämän keskusliittoon, vallan todelliseen tyyssijaan. Taloudellinen ja poliittinen eliitti valtamedian suurella myötävaikutuksella ajaa maassamme politiikkaa, joka johtaa valtaosan kannalta merkittäviin heikennyksiin ja erittäin traagisiin kohtaloihin, jopa ennen aikaisiin kuolemiin. Tahdomme mielenosoituksella tuoda julki sen, minkä monet jo tietävät: EK johtaa tämän hetken Suomen poliittista peliä ja mikäli sen valtaa ei kavenneta, syntyy harjoitetun politiikan seurauksena ruumiita.

Tule mukaan toimintaan ja osallistu mielenosoitukseen 3.9. Helsingin Rautatientorilla! Rakennetaan vaihtoehtoista politiikkaa, joka vaalii ihmisarvoa ja jossa etsitään keinoja rahoittaa hyvinvointivaltio inhimillisillä keinoilla.

Joonas Tuomivaara
Ay- ja joukkovoima-aktiivi
Liitto X
PAM

Aika valmistautua 3.9. mielenosoitukseen

Blogisti: Aleksi Norman.

 

Joukkovoiman seuraava suuri mielenosoitus järjestetään lauantaina 3.9.2016. Ajankohdan valintaan ovat vaikuttaneet hallituksen budjettiriihi ja viime vuoden 22.8. mielenosoituksen kokemukset. Kyseessä on Joukkovoiman kolmas suurempi mielenosoitus.

Mielenosoitus järjestetään Helsingin keskustassa. Muualta maasta järjestetään bussikuljetuksia.

Näyttävä, suuri ja uskottava mielenosoitus syntyy satojen aktiivien ponnistelujen tuloksena.

Ylintä valtaa Joukkovoimassa käyttävät yleiskokoukset. Yleiskokoukset ovat avoimia ja hyviä paikkoja verkostoitua Joukkovoima-toimijoihin. Seuraavan yleiskokouksen ajankohdan voit tarkistaa Joukkovoiman sivuilta.

Joukkovoimalla ei ole hallitusta tai toimikuntaa. Sen sijaan sen työryhmät hoitavat mielenosoituksen käytännön järjestelyjä.

  • Järjestelytyöryhmä hoitaa juoksevat asiat ja organisoi mielenosoituksen.
  • Mediatyöryhmä tekee mielenosoituksen graafisen suunnittelun, hoitaa verkkosivuja, tekee lehdistötiedotteet ja jakaa haastattelut.
  • Suhdetyöryhmä kerää tukea mielenosoitukselle ja toimii linkkinä järjestökenttään.

Työryhmiin liitytään työryhmän pyynnöstä tai yleiskokouksessa. Media- ja suhdetyöryhmät ovat käytännössä varsin avoimia, kun taas järjestelytyöryhmän jäsenet ovat liikkeen konkareita. Työryhmien kokoukset järjestetään yleensä Helsingissä, mutta vaikuttaa voi myös esimerkiksi pikaviestipalvelu Slackissä tai sähköpostilla.

Toimiiko alueellasi Joukkovoiman paikallisosastoa? Voit tarkistaa Facebookista.

Mielenosoitusten kuljetukset ovat Joukkovoima-aktiivien järjestämiä. Kaikkiin mielenosoituksiin on liittynyt myös paikallisia tilaisuuksia pääkaupungin ulkopuolella. Mieti miten sinä voit osallistua mielenosoituksen järjestelyyn.

Työryhmässä, paikallisosaston kanssa tai yksin, tarvitsemme juuri sinun panostasi. Järjestäydy lähiyhteisössäsi, jaa linkkejä Facebookissa, jaa lennäkkejä ja kerro mielenosoituksesta ystävillesi tai järjestä vaikka kuljetus.

Eläkerahapelin nappulat liittykää yhteen

Blogisti: Kati Peltola.

 

Suomalaisilla oli viime vuoden lopussa työeläkerahastoissa yli 180 miljardia euroa. Rahaa oli silloin 7,5 kertaisesti verrattuna sen vuoden eläkemenoihin. Vain neljäsosa oli sijoitettuna Suomeen ja toinen neljäsosa muihin euromaihin. Yli 90 miljardia seikkaili siis euroalueen ulkopuolella.

Samaan aikaan Suomen hallitus tekee parhaansa, jotta suomalaisten yleinen palkkataso saadaan alenemaan verrattuna muihin maihin. Eläkkeitä ja muuta sosiaaliturvaa yritetään myös vähentää. Porvaripuolueet ja työnantajajärjestöt väittävät suomalaisten ostovoiman vähentämisen parantavan suomalaisten yritysten kilpailukykyä ylikansallisilla markkinoilla. Palkkojen halpuuttamisohjelman toivotaan houkuttelevan ylikansallisia sijoittajia Suomeen ja luovan tänne uusia työpaikkoja. Näitä ulkomaisia sijoittajia väitetään tarvittavan siksi, että Suomessa ei ole rahaa.

Mutta juuri rahaa Suomessa  on. Varsinkin suurissa eläkerahastoissa. Ne vain on pääosin sijoitettu ylikansalliseen rahatuotantoon. Se taas keskittää koko maailman työtätekevien työstä kerättävää rahaa vuosi vuodelta pienemmän suuromistajien ryhmän ohjaukseen.

Suuromistajat hallitsevat jättimäistä rahaomaisuuksien arvolla pelaavien rahoituslaitosten verkostoa. Nämä ylikansalliset yritysverkostot hallitsevat myös maailman markkinoiden reaalituotantoa. Samoin reaalituotannon ja rahoituslaitosten keskinäistä verkostoa. Veroparatiisit ovat sen osa.

Globaali kapitalismi on siis voimissaan, mutta sen luoma rahajärjestelmä yskii pahasti. Rahamarkkinat luovat jatkuvasti kuplia ja taantumia. Taantumia yritetään korjata laskemalla lisää halpaa rahaa liikenteeseen. Rinnakkaisena lääkkeenä käytetään työvoiman halpuuttamista. Se johtaa ihmisten enemmistön ostovoiman alenemiseen. Ostovoiman supistuminen ei houkuttele yrityksiä laajentamaan tavaroiden ja palvelujen tuotantoa. Niitä kun pystyttäisiin tuottamaan enemmän tarjolla olevallakin työvoimalla ja muilla tuotantovälineillä.

Suurten omaisuuksien omistajilla ja heidän pankkiireillaan ei ole kiinnostusta yleisen ostovoiman lisäämiseen jakamalla olemassa olevaa rahaa tai käyttämällä sitä työttömien palkkaamiseen. Tasaisemmin jakautunut ostovoima johtaisi kuitenkin oikeasti kansojen suuren enemmistön hyvinvoinnin ja työllisyyden lisääntymiseen.

Oikeistolaiset talousopit sulkevat pois kysynnän lisäämisen nopeat ja vaikuttavat keinot.  Niinpä omistajat tyytyvät kilpailemaan keskenään sijoitusomaisuuksien arvoilla. Se taas lisää suurten rahaomaisuuksien keskittymistä. Rahamarkkinoille on kertynyt myös valtavat eläkerahastot. Niitä kerätään työntekijöiltä sekä veronluonteisilla että vapaaehtoisilla eläkemaksuilla.

Elämme siis kaikki maailman laajuisessa rahapelissä, jossa työntekijät ja nykyiset ja tulevat eläkeläiset tyytyvät pääosin toivomaan, että eläkerahojen sijoittajat tietävät, mitä tekevät. Harva osaa kysyä edes sitä, miksi rahastoihin siirrettäviä eläkerahoja ei sijoiteta uudistamaan kotimaista tavaroiden ja palvelujen tuotantoa.

Suomi voisi helposti poistaa pienituloisten ihmisten asuntopulan rahoittamalla  kunnallisia vuokra-asuntoja. Valtio voisi toteuttaa nopeasti uutta kotimaista energiatuotantoa. Se vähentäisi merkittävästi ulkomaisen energian tuontia. Palkkaamalla ja kouluttamalla tarpeeksi vanhusten, vammaisten ja lasten hoitajia parannettaisiin nyt huonolla huolenpidolla olevien elämään. Sillä myös vähennettäisiin raskaan laitoshoidon ja lastensuojelun tarvetta. Samalla työssä olevien lapsistaan ja muista omaisistaan huolehtivien elämä helpottuisi. Kaikki tämä vahvistaisi kansantalouden kestävyyttä ja ihmisten hyvinvointia.

Suomessa saa työntekijöiden eläkkeistä vastaavilta työnantajien ja työntekijöiden johtajilta huteran selityksen, että eläkemiljardien sijoittaminen kotimaahan aiheuttaisi inflaation eli rahan arvon alenemisen. Kuitenkin euroalueen riesana on euron arvon nousu eli deflaatio. Euroopan keskuspankki tyrkyttää eurossa oleville valtioille lainaa miinuskorolla, jotta saisi aikaan inflaatiota parin prosentin verran. Sillä toivotaan syntyvän talouskasvua. Nämä kaksi poliittista linjaa ovat pahassa ristiriidassa keskenään. Valitaan se linja, jolla suomalaisten eläkerahastoja käytetään kestäviin kotimaisiin investointeihin. Nyt ulkomaille sijoitetut eläkerahamme kilpailevat  suomalaista tuotantoa nurin.