Eläkerahapelin nappulat liittykää yhteen

Blogisti: Kati Peltola.

 

Suomalaisilla oli viime vuoden lopussa työeläkerahastoissa yli 180 miljardia euroa. Rahaa oli silloin 7,5 kertaisesti verrattuna sen vuoden eläkemenoihin. Vain neljäsosa oli sijoitettuna Suomeen ja toinen neljäsosa muihin euromaihin. Yli 90 miljardia seikkaili siis euroalueen ulkopuolella.

Samaan aikaan Suomen hallitus tekee parhaansa, jotta suomalaisten yleinen palkkataso saadaan alenemaan verrattuna muihin maihin. Eläkkeitä ja muuta sosiaaliturvaa yritetään myös vähentää. Porvaripuolueet ja työnantajajärjestöt väittävät suomalaisten ostovoiman vähentämisen parantavan suomalaisten yritysten kilpailukykyä ylikansallisilla markkinoilla. Palkkojen halpuuttamisohjelman toivotaan houkuttelevan ylikansallisia sijoittajia Suomeen ja luovan tänne uusia työpaikkoja. Näitä ulkomaisia sijoittajia väitetään tarvittavan siksi, että Suomessa ei ole rahaa.

Mutta juuri rahaa Suomessa  on. Varsinkin suurissa eläkerahastoissa. Ne vain on pääosin sijoitettu ylikansalliseen rahatuotantoon. Se taas keskittää koko maailman työtätekevien työstä kerättävää rahaa vuosi vuodelta pienemmän suuromistajien ryhmän ohjaukseen.

Suuromistajat hallitsevat jättimäistä rahaomaisuuksien arvolla pelaavien rahoituslaitosten verkostoa. Nämä ylikansalliset yritysverkostot hallitsevat myös maailman markkinoiden reaalituotantoa. Samoin reaalituotannon ja rahoituslaitosten keskinäistä verkostoa. Veroparatiisit ovat sen osa.

Globaali kapitalismi on siis voimissaan, mutta sen luoma rahajärjestelmä yskii pahasti. Rahamarkkinat luovat jatkuvasti kuplia ja taantumia. Taantumia yritetään korjata laskemalla lisää halpaa rahaa liikenteeseen. Rinnakkaisena lääkkeenä käytetään työvoiman halpuuttamista. Se johtaa ihmisten enemmistön ostovoiman alenemiseen. Ostovoiman supistuminen ei houkuttele yrityksiä laajentamaan tavaroiden ja palvelujen tuotantoa. Niitä kun pystyttäisiin tuottamaan enemmän tarjolla olevallakin työvoimalla ja muilla tuotantovälineillä.

Suurten omaisuuksien omistajilla ja heidän pankkiireillaan ei ole kiinnostusta yleisen ostovoiman lisäämiseen jakamalla olemassa olevaa rahaa tai käyttämällä sitä työttömien palkkaamiseen. Tasaisemmin jakautunut ostovoima johtaisi kuitenkin oikeasti kansojen suuren enemmistön hyvinvoinnin ja työllisyyden lisääntymiseen.

Oikeistolaiset talousopit sulkevat pois kysynnän lisäämisen nopeat ja vaikuttavat keinot.  Niinpä omistajat tyytyvät kilpailemaan keskenään sijoitusomaisuuksien arvoilla. Se taas lisää suurten rahaomaisuuksien keskittymistä. Rahamarkkinoille on kertynyt myös valtavat eläkerahastot. Niitä kerätään työntekijöiltä sekä veronluonteisilla että vapaaehtoisilla eläkemaksuilla.

Elämme siis kaikki maailman laajuisessa rahapelissä, jossa työntekijät ja nykyiset ja tulevat eläkeläiset tyytyvät pääosin toivomaan, että eläkerahojen sijoittajat tietävät, mitä tekevät. Harva osaa kysyä edes sitä, miksi rahastoihin siirrettäviä eläkerahoja ei sijoiteta uudistamaan kotimaista tavaroiden ja palvelujen tuotantoa.

Suomi voisi helposti poistaa pienituloisten ihmisten asuntopulan rahoittamalla  kunnallisia vuokra-asuntoja. Valtio voisi toteuttaa nopeasti uutta kotimaista energiatuotantoa. Se vähentäisi merkittävästi ulkomaisen energian tuontia. Palkkaamalla ja kouluttamalla tarpeeksi vanhusten, vammaisten ja lasten hoitajia parannettaisiin nyt huonolla huolenpidolla olevien elämään. Sillä myös vähennettäisiin raskaan laitoshoidon ja lastensuojelun tarvetta. Samalla työssä olevien lapsistaan ja muista omaisistaan huolehtivien elämä helpottuisi. Kaikki tämä vahvistaisi kansantalouden kestävyyttä ja ihmisten hyvinvointia.

Suomessa saa työntekijöiden eläkkeistä vastaavilta työnantajien ja työntekijöiden johtajilta huteran selityksen, että eläkemiljardien sijoittaminen kotimaahan aiheuttaisi inflaation eli rahan arvon alenemisen. Kuitenkin euroalueen riesana on euron arvon nousu eli deflaatio. Euroopan keskuspankki tyrkyttää eurossa oleville valtioille lainaa miinuskorolla, jotta saisi aikaan inflaatiota parin prosentin verran. Sillä toivotaan syntyvän talouskasvua. Nämä kaksi poliittista linjaa ovat pahassa ristiriidassa keskenään. Valitaan se linja, jolla suomalaisten eläkerahastoja käytetään kestäviin kotimaisiin investointeihin. Nyt ulkomaille sijoitetut eläkerahamme kilpailevat  suomalaista tuotantoa nurin.